Brasseista/ About TB´s
Brasilianterrierin rotukuvaus
RODUN SYNTY
Clube do Fox Paulistinha, Brasilia kertoo: "Tämä meidän pieni brasilialaisemme, Terrier Brasileiro, saapui Amerikan mantereelle suurten purjehtijoiden aikakaudella. Erinomaisena metsästäjänä se huolehti laivojen ruumassa rottien metsästyksestä. Ja tällä hetkellä sen sukulaisia tavataan kaikissa Amerikan maissa.
Miksi siis eniten Brasiliassa? Siksi, koska siellä oli portugalilaisia, joiden valtavista varastoista myytiin kaikkea, madamen pitsivaatteista kapakalaan ja papusäkkeihin. Ei ole mitään sopivampaa tälle varastolle, kuin pieni vahti, erinomainen hälyttäjä, pelätty rotanmetsästäjä, ei kovin suuriruokainen, lyhytkarvainen ja siisti.
Brasiliassa ei liene yhtään ihmistä, jolla ei olisi nähdessään kuvan brasilianterrieristä, kerrottavana kertomusta ihan samannäköisestä koirasta, joka oli isän tai isoisän perheenjäsen ja joka persoonallisuudellaan oli jättänyt ikuisen muiston. Ja näin oli kirjoitettu sen historia Brasiliassa."
Brasilianterrieri tai Fox Paulistinha (= pieni Sao Paololainen), kuten brasilialaiset sitä kutsuvat, on keskikokoinen terrierirotu. Brasilianterrierin esi-isät eivät ole kotoisin Brasiliasta. 1800 -luvun loppupuolella ja 1900 -luvun alussa useat nuoret brasilialaiset opiskelivat Euroopassa, etenkin Ranskassa ja Englannissa. Usein nämä nuoret palasivat perheineen maatiloille, joilta he olivat lähteneet. Palatessaan kotiin heillä oli usein tuliaisina aviopuoliso, hevonen ja koira. Pieni koira sopeutui maatilan elämään ja risteytyi paikallisten pienten pihakoirien (myös pinseri ja chihuahua) kanssa. Näin muotoutui uudentyyppinen koira, jonka ulkomuoto vakiintui muutaman sukupolven aikana. Kun suuret kaupungit kehittyivät, niiden komeat kauppakeskukset houkuttelivat maanviljelijöitä perheineen ja työntekijöineen. Siten pieni koira joutui kokemaan toisenkin kovan ympäristönmuutoksen.
Tärkeä esi-isä brassille on parsonrusselinterrieri, ja näiden kahden rodun välillä onkin vielä paljon yhdennäköisyyttä.
Brasilianterrieri on ollut FCI:n väliaikaisesti hyväksymä rotu vuodesta 1995 (FCI standardi 341). FCI:n virallisen rodun statuksen, cacib -oikeuksineen, brasilianterrieri sai Meksikon maailmannäyttelyssä 22.05.2007 alkaen.
NYKYINEN KÄYTTÖTARKOITUS
Brasilianterrieri on edelleen, kuten se on aina ollut, ihmisen seuralainen. Kotimaassaan brasilianterrierit ovat usein lemmikkejä, mutta niitä arvostetaan myös metsästys- ja vahtikoirina (ei pureva vaan hälyttävä). Niitä käytetään mm. vyötiäisten, viiriäisten ja marsujen metsästykseen, jossa se toimii riistaa ylösajavana. Ne ovat myös taitavia rotanmetsästäjiä ja paimenia. Suomessa brassia käytetään lähinnä seura-, harrastus- ja näyttelykoirana.
LUONNE JA KÄYTTÖOMINAISUUDET
Rodun rekisteröinnistä saakka pienen koon, miellyttävän ulkonäön ja aktiivisen luonteen omaava brasilianterrieri on saavuttanut suosiota Suomessa niin monipuolisena harrastuskoirana kuin näyttely- ja lemmikkikoiranakin. Luontaisen uteliaisuutensa sekä energisyytensä vuoksi brasilianterrieri vaatii omistajaltaan aktiivisuutta, jotta koira saa kunnollisen peruskasvatuksen ja riittävästi sosiaalistamista ja liikuntaa. Tällöin siitä tulee yhteiskuntakelpoinen ja miellyttävä seuralainen. Koirat ovat poikkeuksellinen oppivaisia ja ketteriä. Brassit sopivat erinomaisesti agilityyn (Brasilian MM-joukkue) ja esim. sirkuskoiraksi (mm. Moskovan suuri sirkus käyttää niitä). Myös tottelevaisuuskoe sopii brasilianterrierille. Rotu sopii myös raunioille. Palveluskoirakokeisiin koira ei tosin voi osallistua, koska rodulla ei ole PK-oikeuksia. Kotimaassaan Brasiliassa rotua ei kouluteta, vaan se toimii luonnostaan omalla reviirillään.
Ei pidä unohtaa, että brassi on työterrieri, jolla on valmiudet erilaisiin työ- ja harrastusmuotoihin. Koira nauttii saadessaan oppia uusia asioita, mutta lisäksi on huomioitava, että se on poisvetäytyvä vieraita ihmisiä kohtaan ja toimii näiden sisäsyntyisten vaistojensa mukaisesti, minkä vuoksi koira vaatii selkeän johtajan. Se ei onnistu tiukan auktoriteetin varassa, vaan vaatii kouluttajalta tasavertaista toveruutta koiraan.
Brasilianterrierin hallitseminen edellyttää kuitenkin määrätietoisuutta ja jämäkkyyttä. Pienen ulkomuodon takana toimii herkkäaistinen ja kekseliäs koira, joka helposti tunnistaa heikompansa ja saattaa pyrkiä omassa laumassaan vallanpitäjäksi.
Brasilianterrierin rotumääritelmän mukaan rodun tulee olla väsymätön, tarkkaavainen, toimelias ja innokas; ystävällinen ja hyväntahtoinen tuttuja kohtaan. Koira on eloisa ja vilkas. Tämä helppohoitoinen ja sitkeä koira omaa myös taistelutahdon. Kodin ja kotipiirin väsymätön vartija pysäyttää suurenkin tunkeilijan pelkäämättä. Kovalla haukunnallaan se pyrkii pysäyttämään uhan - tai saa tämän ainakin hämmennyksiin.
Brasilianterrierin käytökseen vaikuttaa suuresti sen saama kasvatus. Ns. vapaata kasvatusta harrastettaessa ei lopputulos ole brasilianterrierin eikä omistajan kannalta hyvä, vaan tämän rotuinen koira tarvitsee selkeän kasvatuksen, jossa koiraa opastetaan määrätietoisesti aivan luovutusikäisestä pennusta lähtien.
Vaikka koiralla olisi taipumusta paimentamiseen ja/tai vahtimiseen, eivät nämä luonteenpiirteet saa olla kuitenkaan liian dominoivia, sillä rodulle tavanomaisesta pidättyväisyydestä ei olekaan pitkä askel arkuutena ilmenevään liialliseen pidättyväisyyteen.
TIESITKÖ TÄMÄN?
Fox Paulistinha eli brasilianterrieri kuuluu keskikokoisten terrierin ryhmään, FCI:n ryhmään 3. Nimi Fox Paulistinha tulee rodun alkuperäisestä kasvatusalueesta. Rodun maksimisäkäkorkeus on uroksilla 40 cm ja nartuilla 38 cm, paino ei saa ylittää uroksilla 10 kg:a eikä nartuilla 8 kg:a. Väriltään koirat ovat kolmivärisiä (tricolour), jossa pohjavärinä on valkoinen. Turkissa on eri kokoisia ja muotoisia mustia, ruskeita tai sinisiä laikkuja, myös isabellan värisiä on olemassa. Pään ja korvien tulee olla tummat, valkoista saa olla kuono-osassa ja kapeassa piirrossa.
Koiran tulee olla neliömäinen ja varustettu kauniisti kaareutuvilla linjoilla. Ylhäältä katsottuna koiran pää on kolmion muotoinen. Korvat ovat kaukana toisistaan ja kuono kapenee melko voimakkaasti silmistä tummaan kirsuun. Koiralla on hyvä otsapenger. Koiran selkä laskee hieman säästä lantioon päin. Selkä on suhteellisen lyhyt ja lihaksikas. Vatsalinja muistuttaa hieman vinttikoiran vatsaa, mutta ei kohoa aivan yhtä jyrkästi lantiota kohden. Häntä on lyhyt ja koira kantaa sitä pystyssä. Raajat ovat edestä katsottuna suorat. Liikkeet ovat lyhyet ja nopeat. Koira liikkuu kumipallomaisesti. Karva on lyhyt ja sileä (helppohoitoinen).
Luonteeltaan brasilianterrieri on tyypillisen vilkas terrieri. Se elää jatkuvasti täyttä elämää ja haluaa osallistua väsymättömästi kaikkeen ympärillään tapahtuvaan niin sisällä kuin ulkonakin. Tyypillistä on koiran poikkeuksellisen voimakas kiintymys perheenjäseniin ja selkeä pidättyvyys vieraita kohtaan. Vaikka koira voi vaikuttaa aralta, se ei missään tapauksessa ole sitä vaan pelkästään varovainen. Rotua voikin kuvailla hieman yllättävällä sanaparilla epäluuloinen, mutta ystävällinen.
Vilkkaan ja aktiivisen luonteensa vuoksi rotu ei sovellu aivan kaikille vaan koiran omistajan tulee olla aktiivinen ja halukas touhuamaan koiransa kansaa. Toiminnaksi kelpaa mikä tahansa pitkistä metsälenkeistä kilpailuihin tähtäävään koulutukseen. Pääasia on, että koiran aivot saava tekemistä.
Tekstiä on hieman muokattu, Brasilianterrieri - Fox Paulistinha Ry -lähteestä.
Katso myös: Kennelliiton rotumääritelmä
---
General info about the breed
The origin of the Brazilian terrier is rather obscure. The official breed standard says that young Brazilians who traveled to Europe (France or England) to study, brought terrier-type dogs with them, when returning to Brazil. More specifically, some positions even quote the Parson Russell Terrier. This theory assumed that these dogs, mated with native dogs, had given rise to the Terrier Brasileiro. Some say that the race had it´s beginning in Sao Paulo, gaining little by little the rest of the country.
There are similar dogs in Spain, Portugal, in the region of Scandinavia, Japan, in many countries of Latin America and the Caribbean and the USA. However, it was Brazil who first gave them shelter and improved it´s qualities as a breed. The breed has different kind of names ("fox paulistinha"), depending on the region where they were at increased expression.
TB´s have the "face" of Brazilian culture. It´s a dog that adapts to any space, any climate, any people. It´s a dog that needs a lot of care but loves human company.
If you haven´t had one yet - you don´t know what you´ve lost!
Teksti on oma muokkaus useammalta brasilialaiselta sivustolta.